perjantai 21. huhtikuuta 2017

Keskeneräisten kertymä



Nurkistani löytyy sieltä sun täältä laaja kokoelma keskeneräisiä neule- ja virkkuutöitä erilaisiin tarpeisiin. On helppoja, pieniä töitä, joita on kätevä kuljetella mukana milloin missäkin. Vähemmän keskittymistä vaativia tarvitaan myös telkkari-iltoja varten. Vähän haastavampiin töihin voi tarttua, kun ihan oikeasti voi keskittyä vain neulomiseen tai virkkaamiseen. Yllä olevat pusero ja pitsijakku kuuluvat tämän hetkisissä vaiheissaan jälkimmäiseen kastiin.

Oma lukunsa ovat sitten syystä tai toisesta kesken jääneet, jotkut hetkellisesti, jotkut vähän pysyvämmin. Joskus jotain vähemmän tärkeää on jätettävä kesken kun tilalle tulee jotain akuuttia tarvetta. Joskus työ joutuu syrjään uuden inspiraation toivossa tai tekijän rauhoittumisen ajaksi. Rauhoittumista tarvitaan täällä ainakin silloin, kun huomaa mokanneensa pahasti ja edessä on pitkät pätkät purkamista. Inspiraatiota odottelee tällä hetkellä muutama saumojen ompelua tai langanpäättelyä vaille valmis tekele. Langanpäättelyn suhteen kirjoneuleet ja kirjavat isoäidinneliöt ovat pahimpia. Sivuun joutuvat myös epäselvät tapaukset. Ne, jotka eivät näytäkään siltä kun toivoi niiden näyttävän. Siellähän odottelevat korin pohjalla tai kaapin perukoilla kohtaloaan. 
Kuvassa oleva virkattu peitto kuuluu johonkin nyt ei vaan huvita eikä ehdi-kategoriaan, vaikka peitosta tykkäänkin ja aion sen ehdottomasti tehdä valmiiksi, joskus.





Monia yhtä aikaa kesken olevia käsitöitä kertyy myös ihan vain ylitarjonnan takia. Maailmassa on kaltaiselleni aivan liikaa inspiraation lähteitä nykyään, on instagramit, pinterestit, blogit, ravelryt, käsityölehdet -ja kirjat sekä tietysti ihanat lankakaupat. Ihania malleja, ihania lankoja ja ihania ties mitä. Kukapa kaikkea voisi vastustaa? Jos ostaa uutta, ah niin ihanaa lankaa ja sille on samantien käyttökohdekin tiedossa, niin pakkohan sitä on heti kokeilla, minkalaista pintaa syntyy, vai? Viis siitä, että joku keskeneräinen työ odottelee valmistumistaan. Joskus kyllä ihailen ihmisiä, jotka pystyvät keskittymään yhteen työhön kerrallaan. Moista itsekuria ei täältä löydy.




Näin täällä, onnistuuko siellä yksi käsityö kerrallaan -periaatteella vai kertyykö keskeneräisiä?

I have so many unfinished knitting/crochet projects all over the house. I always have. For several reasons. How about you? Do you always finish your works in progress before starting a new one?






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti