sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Isla Bonita -pitsijakku



Vaikka heiluttelen puikkojen lisäksi virkkuukoukkuakin aika ahkerasti, harvoin tulee vaatekappaleita virkattua. Jostain syystä virkaten on syntynyt pääasiassa peittoja, tyynyjä, pannulappuja ym. Itseasiassa tämä Isla Bonita saattaa olla ihan ensimmäisiä, ellei peräti ensimmäinen vaate (jokusen huivin lisäksi), jonka ole saanut aikaiseksi kokonaan virkaten. 







Olen jo pidempää haaveillut tekeväni ympyräjakun. Oikeastaan ihan uteliaisuudesta, kiva nähdä, miten jakku käytännössä etenee. Olin katsellut ihan muita malleja, mutta päädyinkin ihan ykskaks tähän Isla Bonitaan. Tämä oli sinänsä helppo virkata, mutta muutama mutka matkaan mahtui. Vaihdoin baby merinot samanpaksuiseen puuvillaan (Drops loves you 7), mutta jostain syystä jakusta oli tulla ihan liian pieni. Onneksi huomasin ajoissa, kerrankin. Käytännössä tein koon L/XL mukaan, jotta sain hartialinjan täsmäämään suunnilleen kokoa S/M. Eiköhän se vika tekijästä löydy, mutta ihan sama, lopputulos on aikalailla oikean kokoinen. Muutamassa kohdassa saatoin myös tulkita ohjetta vähän omintakeisesti, kun kaikki ei vain ihan täsmännyt, enkä jaksanut sen enempiä vatvoa.




Kaikenkaikkiaan olen aikalailla tyytyväinen tähän tekeleeseen. Isäntä suhtautui alkujaan vähän epäillen koko projektiin ja halusi nähdä sen hetken, kun joku pukeutuu tällaiseen pöytäliinaan. Tämä pöytäliina-jakku on sikäli kätevä, että se näyttää sopivan  monenkokoisille vartaloille. Tein jakun M-kokoiselle itselleni, mutta se sopii mielestäni vallan mainiosti myös S-kokoiselle pitkähkölle mallina toimivalle neitokaiselle, samoin myös XS-kokoiselle, testattu on.


I crochet mostly blankets, potholders, pillows etc. Now fo some reason I wanted to make a circle jacket. 
This circle jacket is called Isla Bonita. I used Drops loves you 7 cotton yarn. I had some problems to get the size (S/M) right but I think it turned out quite nicely in the end.
I made the jacket for myself (size M), the model in pics is size S. It seems to fit well for both of us.


perjantai 2. kesäkuuta 2017

Spring Lane -peitto



Tämä Spring Lane crochet-along projekti alkoi maaliskuun alussa. Peitto on ihka ensimmäinen crochet-along projektini tai ylipäätään yhtään mikään along, johon osallistun. Ensimmäiset johtolangat olivat sen verran nopeatekoisia, että ehdin aina hyvin valmiiksi viikon aikana. Jossain vaiheessa tahti selvästi kiristyi ja tuli vähän kiire. Lopussa vähän sähläsin, kun halusin pysyä edes suurinpiirtein aikataulussa ja saada peittoni valmiiksi. Sähläämisesta seurasi edellisessäkin postauksessa mainittua purkamista. Noh, loppu hyvin, kaikki hyvin. Tässä se nyt on valmiina ja hauskaa oli. Lukuunottamatta sitä purkamista.




Lankana on siis Drops loves you 8 -puuvillalankaa, ja väritkin pitkälti samat kuin ohjeessa. Valkoisen värin vaihdoin vaaleanharmaaseen ja kanervan tummanharmaaseen. Jälkimmäistä vähän mietin, olisin ehkä ottanut jonkun keskiharmaan tai kokonaan eri värin, mutta värivalikoima on kyseisellä langalla sen verran suppea, että näillä mentiin. Jälkikäteen en ole valintojani alkanut vatvomaan ja aikalailla sellaiselta peitto näyttää, kuin oli tarkoituskin. Harmaata ja pastellia.
Viime päivinä olen viihdyttänyt naapureita sinkoilemalla pitkin pihoja peitto kainalossa. Olen  yrittänyt saada kelvollisia kuvia nopeasti vaihtelevissa olosuhteissa (sadetta, myrskyä, hämärää, liian kirkasta…). Sää on vaihdellut välillä nopeammin, kuin tämä kuvaaja on ehtinyt kipittää.




My very first crochet-along project Spring Lane -blanket is ready. I used Drops loves you 8 cotton yarn. It was quite easy to choose the colours although I wasn´t sure about the dark grey.  But I think the colours turned out to be just fine including the dark grey one.
I had some difficulties to take photos of the blanket because of the weather. It has been storm, rain, cold or suddenly too bright sunshine etc. here in Southern Finland. And the weather changes so quickly. I ran around the garden with my blanket many times trying to be quick enough. I can almost see my neighbours laughing. I am so waiting for a proper summer to get here.



sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Liliopsida



Tämä Liliopsida -huivi valmistui jo jokin aikaa sitten. Lankana on Lang Jawoll Magic. Malli on mielestäni kaunis ja ohjeestakin selvisin ihan kunnialla, mutta lankavalintaa olisi voinut ehkä vielä miettiä tarkemmin. Jawoll Magicia oli mukava neuloa ja värityskin on omiin tarkoitusperiini ihan hyvä, mutta kun mokoma on vähän kutittavaa sorttia tällaisen herkkähipiäisen kaulalla. No, ehkä se siitä vähän pehmenee käytössä. Langassa ei siis sinänsä ole mitään vikaa, vaan vika taitaa olla käyttäjässä. 
Jawoll Magic on peräisin viime kesäiseltä lomareissulta. Muu perhe odotteli kiltisti toisaalla lankakauppaan eksynyttä äitiä, joten nappasin langan aika vauhdikkaasti itselleni matkatuliaisiksi. Ihan hyvä huivihan langasta tulikin, pienestä karheudesta huolimatta. Huivin värisävyt näyttävät muuten ihan erilaisille eri valaistuksissa, eikä vain kuvissa vaan ihan muutenkin. Ainahan valon määrä ja laatu vaikuttavat, mutta nyt tuntuu vaikuttavan erityisen paljon tai ehkä vain kuvittelen.




Tällä hetkellä käsityörintamalla vallitsee jonkinlainen ylitarjontatila. Monenlaista työtä on kesken ja monenlaista on suunnitteilla. Suurimman osan käytettävissä olevasta käsityöajasta vie vielä hetken Spring Lane CAL -peitto. Jäin vähän jälkeen aikatauluista viime metreillä, mutta kovasti täällä sinnitellään, jotta työ valmistuisi lähiviikkoina. Ja kun vähän hosuu, niin mokaa. Joten purkamiseltakaan en ole välttynyt.




I knitted the Liliopsida shawl a while ago using Lang Jawoll Magic yarn. I like the pattern but the yarn is a little bit itchy against the skin on the neck. 

Right now I´m working hard to get my Spring Lane Cal blanket ready. I´m a little behind schedule.


maanantai 1. toukokuuta 2017

Keväiset villasukat



Keväiset villasukat valmistuivat sopivasti vapuksi, juuri kun taivaalta tuli lunta ja räntää. Että tarpeeseen tulivat. 
Sukat tein tuttuun tapaan yhdistelemällä vähän sitä sun tätä. Pintakuvio on Hermione´s everyday sockin, muuten tein ihan tutun ja turvallisen Novita Nalle-perussukkaohjeen mukaan. Vahvennettu kantapää ja nauhakavennukset kärjessä. Koska tein sukat tällä kertaa lämmittelemään omia varpaitani, sotkin myös peruskokoja. Varressa on 56 silmukkaa (eli koon 38 mukaan), mutta pituuden venytin kokoon 40. 

Lankana on Novita Nalle Taika, todennäköisesti. Mitään todistusaineistoa ei ole, sillä vyöte on ja todennäköisesti pysyykin kateissa.




Onneksi lumi suli, yhtä nopeasti kuin tulikin. Oli aika surkea näky, kun vasta kukkaan puhjenneet krookuksetkin peittyivät lumeen. Maisema taisi olla valkoisempi kuin jouluna näillä tienoin.

We needed warm socks here yesterday. We had snow (yes, really). But now it´s gone and I certainly don´t miss it.
For these socks I used Hermione´s everyday socks pattern and basic sock pattern by Novita.

Hauskaa vappua!

Happy May Day!




perjantai 21. huhtikuuta 2017

Keskeneräisten kertymä



Nurkistani löytyy sieltä sun täältä laaja kokoelma keskeneräisiä neule- ja virkkuutöitä erilaisiin tarpeisiin. On helppoja, pieniä töitä, joita on kätevä kuljetella mukana milloin missäkin. Vähemmän keskittymistä vaativia tarvitaan myös telkkari-iltoja varten. Vähän haastavampiin töihin voi tarttua, kun ihan oikeasti voi keskittyä vain neulomiseen tai virkkaamiseen. Yllä olevat pusero ja pitsijakku kuuluvat tämän hetkisissä vaiheissaan jälkimmäiseen kastiin.

Oma lukunsa ovat sitten syystä tai toisesta kesken jääneet, jotkut hetkellisesti, jotkut vähän pysyvämmin. Joskus jotain vähemmän tärkeää on jätettävä kesken kun tilalle tulee jotain akuuttia tarvetta. Joskus työ joutuu syrjään uuden inspiraation toivossa tai tekijän rauhoittumisen ajaksi. Rauhoittumista tarvitaan täällä ainakin silloin, kun huomaa mokanneensa pahasti ja edessä on pitkät pätkät purkamista. Inspiraatiota odottelee tällä hetkellä muutama saumojen ompelua tai langanpäättelyä vaille valmis tekele. Langanpäättelyn suhteen kirjoneuleet ja kirjavat isoäidinneliöt ovat pahimpia. Sivuun joutuvat myös epäselvät tapaukset. Ne, jotka eivät näytäkään siltä kun toivoi niiden näyttävän. Siellähän odottelevat korin pohjalla tai kaapin perukoilla kohtaloaan. 
Kuvassa oleva virkattu peitto kuuluu johonkin nyt ei vaan huvita eikä ehdi-kategoriaan, vaikka peitosta tykkäänkin ja aion sen ehdottomasti tehdä valmiiksi, joskus.





Monia yhtä aikaa kesken olevia käsitöitä kertyy myös ihan vain ylitarjonnan takia. Maailmassa on kaltaiselleni aivan liikaa inspiraation lähteitä nykyään, on instagramit, pinterestit, blogit, ravelryt, käsityölehdet -ja kirjat sekä tietysti ihanat lankakaupat. Ihania malleja, ihania lankoja ja ihania ties mitä. Kukapa kaikkea voisi vastustaa? Jos ostaa uutta, ah niin ihanaa lankaa ja sille on samantien käyttökohdekin tiedossa, niin pakkohan sitä on heti kokeilla, minkalaista pintaa syntyy, vai? Viis siitä, että joku keskeneräinen työ odottelee valmistumistaan. Joskus kyllä ihailen ihmisiä, jotka pystyvät keskittymään yhteen työhön kerrallaan. Moista itsekuria ei täältä löydy.




Näin täällä, onnistuuko siellä yksi käsityö kerrallaan -periaatteella vai kertyykö keskeneräisiä?

I have so many unfinished knitting/crochet projects all over the house. I always have. For several reasons. How about you? Do you always finish your works in progress before starting a new one?






sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Pääsiäistunnelmia



Tänä vuonna pääsiäinen pääsi vähän yllättämään. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet sen verran kiireisiä, etten ole ehtinyt valmistautua pääsiäiseen pikkuhiljaa, niin kuin yleensä tapana on ollut. Aika vauhdilla ollaan koristeltu pajunkissat, istutettu rairuohot (ja samalla samettikukan siemenet) ja laitettu muutama pupu, tipu ja koristemuna esille. Ja siinäpä ne valmistelut olivatkin.




Kiire tai ei, aion uppouttua käsitöihin pääsiäisen aikana edes hetkellisesti. Monta työtä on kesken, mutta taas tuli aloitettua yksi uusikin. Löysin pienen järjestelyoperaation yhteydessä kätköistäni hempeänsävyisen Nalle taika -kerän (ainakin oletan niin, vyöte hukassa). Lanka osui silmiini kuin tilauksesta, sillä haaveilin juuri sopivasti keväisistä villasukista.
Yleensä tähän aikaan vuodesta katse on jo kesässä, eivätkä sukat ja lapaset hirveästi innosta, mikä lie hetkellinen mielenhäiriö. Tai ehkä se on tämä vaihteleva, ajoittain tosi kolea sää, joka saa haikailemaan villasukkien ja lapasten perään. Tekeillä on tällä hetkellä myös kesäisempiä juttuja, mutta niistä enemmän myöhemmin. 




Vähän kateellisena olen katsellut kuvia Keski-Euroopasta, jossa näyttää kevät olevan jo hyvällä mallilla, paikoin näyttää näin suomalaisen silmin jopa kesäiseltä, vaan toisin on täällä. Narsissit sentään kukkivat pihalla, vähän aneemisesti, mutta kukkivatpa kuitenkin. Raukat ovat välillä jo saaneet lunta niskaansa, mutta onneksi ovat sitkeää sorttia.

Hyvää Pääsiäistä!



        

I have been busy last few weeks so I didn’t have time to make preparations for Easter as usual. Nevertheless, I am going to find time for knitting at Easter time.
I don´t usually knit socks or mittens at this time of year but then I saw a spring-like yarn (Nalle taika) in my stash. It´s rather cold here so maybe I can use a new pair of socks.

Happy Easter!




lauantai 1. huhtikuuta 2017

Helmineulenuttu





Tämän Helmineulenutun, tuttavallisemmin lörpäkkeen, juuret juontavat viime syksyyn ja Tampereen kädentaitomessuille. Menin messuille muistilappu kourassa, tarkoitus oli tehdä vain hyvin harkittuja, etukäteen suunniteltuja lankaostoksia. Suunnitelma ei onnistunut. Bongasin Lankavan myyjän päällä kyseisen Helmineulenutun ja ymmärsin samantien tarvitsevani juuri sellaisen. Ostin siis langat (Alize angora gold simli) hetken näennäisen harkinnan jälkeen ja ohje löytyi täältä. Lanka ei ole oikeastaan ollenkaan sellaista, johon yleensä haksahdan, (akrylli/mohair/villa) ja vähän kimallettakin löytyy. Niinpä vaan silti kävi, että langat lähtivät mukaan ja lörpäke valmistui melko sukkelaan kunhan ensin alkuun pääsin. Ohje oli tosi helppo, sellainen sopiva telkkarin katselu käsityö. 



                        


Itseasiassa messuilta ei tainnut lähteä mukaan juuri mitään, mitä tarkoitus oli. Pussillisen kaikenlaisia muita lankoja  sen sijaan raahasin kotiin. Ei silti, että katuisin, kaikki tuli tarpeeseen. Tarve vain tulee ehkä joskus myöhemmin.

I finished my Helmineulenuttu a while ago. This moss stitch cardigan was easy enough to knit while watching TV. It´s always good to have one of those projects don't you think? The free pattern is here (in Finnish) and here (in Swedish). I used the suggested yarn (Alize angora gold simli).


maanantai 20. maaliskuuta 2017

Virkattuja peittoja





Olen viime vuosina muutamaan otteeseen innostunut virkkaamaan torkkupeittoja. Tässäpä pari ahkerassa käytössä olevaa esimerkkiä. Lankana olen pääasiassa käyttänyt Dropsin Parisia, puuvillaa siis ja jotain muita suunnilleen samanpaksuisia langanjämiä taisin vähän peittoihin upottaa.




Vähään aikaan ei ollut tarkoitus enempää peittoja tähän huusholliin tehdä. Joskus hamassa tulevaisuudessa ajattelin vielä virkata vaalean harmaasävyisen peiton, koska näistä edellisistä on tullut vähän kirjavan sorttisia. Mitään isoäidinruutuja tai muita paloja en kuitenkaan suunnitellut tekeväni, vaan ihan yhtenä kappaleena virkatun peiton.
Mutta kuinkas sitten kävikään? 





Satuin näkemään Dropsin Spring Lane Crochet-alongin. Kyseessä on ihan ensimmäinen Calini ja täytyy sanoa, että hauskaa on ollut. Odottelen uusia johtolankoja suorastaan lapsellisen innostuksen vallassa, mukavaa piristystä arkeen ja kevään odotukseen. Peitosta tulee melko pieni, noin 90 x 115 cm, mutta eiköhän sillekin jotain käyttöä keksitä. Toisaalta ehkä juuri pienuuden takia uskaltauduin mukaan koko hommaan, eipähän vie liikaa aikaa.




Värien valinta oli hieman haasteellista, varsinkin kun ei tiedä, mitä oikein on tekemässä. Erityisesti tuo tummempi harmaa mietitytti, mutta näillä nyt mennään. Lanka on ohjeessakin ehdotettu puuvillalanka, jonka värivalikoima on melko suppea.
Kuten kuvan maalaustikkaista voi päätellä, täällä tehdään toisinaan muutakin kuin käsitöitä. Pientä pintaremonttia on nyt meneillään.




Tässä pisteessä ollaan tällä hetkellä. Enkä vieläkään ole varma tuosta tummanharmaasta…

I have made couple of blankets in recent years. I didn´t have any plans to make one more now but then I saw Spring Lane crochet-along. It´s my first Cal but probably not the last.








tiistai 7. maaliskuuta 2017

Kevättuulia




Kun pari viikkoa sitten nähtiin ensimmäiset aurinkoiset päivät, oli heti pakko virkata jotain kotiin keväisissä pastellisävyissä. Ei ollut tarkoitus, sillä olin ajatellut pitää sisustuksen tänä keväänä maltillisen harmaa-valkosävyisenä tai jotain sinnepäin. Mutta niinpä se pastellihullaannus iski heti ensimmäisten auringonsäteiden myötä.
Varastoista löytyi Ricon cotton softia sopivan hempeissä väreissä. Tein lasinalusia Hanna Min ohjeella ja pari Mangolia mandalaa. Oli hauskaa vaihteeksi virkata jotain nopeatekoista ja värikästä. Lasinalusia voisi myöhemmin tehdä niitä harmaita tai valkoisiakin.


Tällaisia tekeleitä syntyi pahimpaan pastellinälkään. Monivärisessä mandalassa on cotton softin lisäksi kaikenlaisia suunnilleen samanpaksuisia langanjämiä. 



Sittemmin suurin kevätfiilis katosi muutamaksi viikoksi jonnekin loskaan, lumeen, pakkaseen ja harmauteen, mutta nythän se aurinko näyttää vähitellen palailevan maisemiin, joten eiköhän pian päästä nauttimaan ihan kunnon keväästäkin.
Taustalla näkyvät onnettoman näköiset pelargoniat talvehtivat olohuoneen ikkunalla ja siirsin ne valoisammalle keittiön ikkunalle elvytettäväksi. Saa nähdä, elpyvätkö.


tiistai 7. helmikuuta 2017

Stonehenge -villatakki ja lisää keltaista


Vaatekaappini kaipasi ehdottomasti pitkähköä ja ohuehkoa villatakkia. Sellaista, joka mahtuisi kivasti talvitakin alle. Syksyllä oli Dropsin merinolangat tarjouksessa, joten kipin kapin lankakauppaan. Sieltä valikoitui mukaan Cotton merinoa harmaana ja keltaisena. Harkitsin kyllä keltaisen tilalle jotain punertavaa ja lilaakin, mutta jostain syystä nyt tunnen selittämätöntä vetoa keltaiseen. 




Lanka oli uusi tuttavuus, mutta tykkäsin. Vastasi tämänkertaisia tarpeitani. Villatakista tuli sopivan kevyt, pehmoinen ja ohuehko. Ohjekin on niin ikään Dropsin, Stonehenge nimeltään. Enkä malttanut pysyä täysin ohjeessa, vaan laitoin keltaiset osat alareunaan. Alunperinhän toinen väri on hartioilla. Mikä parasta, villatakki neulotaan ylhäältä alas ilman saumoja. Saumojen ompelua välttelen lähes viimeiseen asti, muutama saumoja vaille valmis tekele on odotellut jo hyvän tovin inspiraatiota.
Villatakki valmistui ennen joulua, siksi maisema on vielä lumeton. Todella kylmä kyllä oli, onneksi mallini ei ollut sääoloista moksiskaan.

Stonehenge cardigan by Drops. Yellow again. I have never used this yarn (Drops cotton merino) before, but I like it. It is soft and comfortable.

torstai 19. tammikuuta 2017

Anelmaiset ja keltainen yllätys

Pitkin syksyä ihastelin Anelmaisia ja kaikkia niitä ihania väriyhdistelmiä, mitä monet tekijät ovat sukissaan keksineet käyttää. Kun käsiini sattui vielä osumaan Novitan sukkalehti, josta löytyi ohjekin, niin pakkohan sitä oli täälläkin ryhtyä Anelmaisia neulomaan.



Omistani tuli hieman yllättäin keltaharmaasävyiset. Yllättäin siksi, ettei keltainen ole perinteisesti kuulunut värivalikoimiini. Jostain kumman syystä viimeaikoina olen tuntenut vastustamatonta kiusausta sinapinkeltaisia ja sellaisia vihertävänkeltaisia lankakeriä kohtaa. Koska Anelmaiset tuntuivat sopivasti hulluttelevilta sukilta, ajattelin astua reippaasti ulos omalta mukavuusalueeltani ja napata Nordian keltaista Villeä ja kaveriksi tutumpaa harmaasävyistä Raita-Villeä. Sekaan vielä Gjestalin Jannea tummanharmaana ja vihreänä ja lisäksi jotain vanhoja jämiä, niin yllä nähdyn kaltaiset sukat siitä syntyivät. Eivät ollenkaan sellaiset, kun ajattelin alunperin tekeväni. Etukäteen kuvittelin tekeväni sellaiset suloisen imelät pastellipläjäykset.

Melko tarkkaan onnistuin noudattamaan ohjettakin, mutta pitsi- ja kukkahärpäkkeet jätin pois, ainakin toistaiseksi. Voisihan sitä harmaata pitsinauhaa kokeilla, jos sattuisi sopiva kohdalle osumaan. 


Kun vielä samoja lankoja riitti, tein samansävyiset lapaset, mallia peruslapanen. Kämmenosan kuvion nappasin arkistoistani löytyneestä vanhasta Novita-lehdestä (kevät/2012). Koska olen lähes ammattimainen lapasten hukkaaja, näillekin luulin jo heittäneeni lopulliset hyvästit muutaman käyttökerran jälkeen. Ne kuitenkin vielä löytyivät ja yhteinen talvinen taipaleemme saa jatkua. Ainakin toistaiseksi.

I knitted Anelmaiset by Anelma Kervinen. Yellow is not my kind of colour, but for the reason or another I have bought yellow yarn (mustard or greenish) recently. I knitted also mittens, almost lost them already.