Tonttuilua, osa 2

Vähitellen on täälläkin palailtu arkeen ja joulupuuhiin ihanan tunnelmallisten itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien jälkeen.

Miesten sukille sain paritkin neulottua. Vihreä-harmaat sukat ovat yhdistelmä Novitan Metsäretki -sukkia ja ihan omaa kehitelmää. Yläosa kuvioineen on tehty samoin kuin Metsäretkissä. Halusin tehdä kuvion vain kuusiin asti (älkää kysykö miksi) ja siitähän seurasi vähän vaikeuksia. Alkuperäisissä Metsäretkissähän koko varsi on kirjoneuletta. 

Kirjoneuleen jälkeisellä harmaalla osuudella sukka näytti ensin levenevän liikaa. Monenlaisten yritelmien jälkeen kavensin lopulta sukkia reippaasti heti kuvion jälkeen. Kaikkiaan kavensin 3 x 6 silmukkaa noin 11-12 krs:n välein ja lopuksi vielä juuri ennen kantapäätä 2 s. Loppusukan tein ihan perussukan mukaan ja lopputuloksena on toivottavasti sukat kokoa n. 42-43. Lanka on vanhaa tuttua Jannea.

Sinisten sukkien lankoina on vähän sitä sun tätä. Tummansininen ja valkoinen ovat 7 veljestä, beigestä ei ole tietoa ja loput Jannea. Mallikin on vähän sitä sun tätä. Kuvioihin nappasin ideoita vähän joka puolelta mm. Dropsin Ulrikoista ja lopputuloksena on nyt tällä kertaa tämmöiset sukat. 

Näihin olen oikein tykästynyt, vaikka muutamaa kuviota ja väritystä olisin ehkä pikkuisen hienosäädellyt, jos olisi ollut enemmän aikaa. Seuraavan kerran, kun on tarvetta miesten sukille, saatan hyvinkin palata tämän mallin pariin.

Varressa on 56 silmukkaa, loput on tehty 52 silmukalla. Kokoa 42-43 ovat nämäkin.

Nyt taas kipin kapin joulupuuhiin. Täällä heilutellaan vuorotellen puikkoja, lattiamoppia ja soppakauhaa. Huomenna jatkuu vielä joulukorttien askartelu, johon saan vähän apuvoimia. 

I knitted these two pairs of men´s socks for christmas. 

Grey/green socks are modified version of Novita Metsäretki -socks.

The other pair is knitted without any pattern. I got some inspiration from Ulrika socks (Drops), for example.

I´m rather pleased how these socks turned out in the end. 

Tonttuilua, osa 1

Tällä hetkellä täällä (arvaan, että monissa muissakin kodeissa) neulotaan vinhaa vauhtia pukinkonttiin. Lähinnä sukkia, ainakin täällä. Tai no, vauhtia saisi olla enemmänkin, varsinkin kun lähtö vähän myöhästyi. Siirryin jo paksumpiin lankoihinkin, että tulosta syntyisi tehokkaammin.

Joulupukin apurin täytyy tietysti osata pitää salaisuuksia, mutta nämä sukat voin täällä huoletta vilauttaa. Sukat paketoidaan äidilleni, joka tuskin eksyy tänne blogimaailmaan. Vaikka eipä näissä mitään ihmeellistä ole. Lankana on Regian 6-säkeinen, joka oli sitten niin mukavaa ja nopeaa neulottavaa. 150 gramman kerästä jäi vielä kivasti jäljelle, joten palaan langan pariin joskus myöhemmin. Pitäisi vain keksi, mihin sitä yhdistäisi, kokonaisiin sukkiin jämä ei tietenkään enää riitä. 

Sukat ovat ihan perusmallia ja kokoa n. 38. Väri sopii mielestäni hyvin saajalleen ja tykkään siitä kyllä itsekin. Luonnonvalon puute saa sukat näyttämään ehkä pikkuisen tummemmilta kuin todellisuudessa ovat. 

Tällä hetkellä puikoilla on sukkia suvun miehille. Vain parit puuttuu.

Onpa täällä tehty muutakin, kuin neulottu sukkia. Tampereen messuilla näimme helmitähtiä useammallakin osastolla ja pakkohan niitä oli itsekin päästä näpräämään. Vanhemman tyttären kanssa näitä väsäsimme ja kunhan vain ehtisi, niin olisi kiva tehdä vielä ihan valkoisiakin. Kaikki hienoimmat ovat tietysti tyttären tekemiä, joka on askarteluihmisiä.

Like many other knitters I´m busy knitting for christmas at the moment. These socks are made for my mother. Don´t worry, the secret is safe :) My mom won`t visit the blogland. 

I used Regia 6-ply multi-colored yarn. The yarn worked up quickly and I think my mom will like the colors as much as I do.

Now I´ve got men`s socks on my needles. Two socks done, two more to go.

My elder daughter and I did some crafting last week. The most beautiful stars are made by my daughter, obviously.

Pientä pintaraapaisua kädentaitomessuilta

Pääsin kuin pääsinkin perjantaina iltapäivällä piipahtamaan Tampereen kädentaitomessuille. Kiertelin ihastelemassa osastoja parin tunnin ajan ja jokainen messuilla käynythän tietää, että se on aika lyhyt aika. Hyvin ehdin silti tehdä ihan kelpo pintaraapaisun, muutaman täsmäiskun ja lähes seota kaikesta inspiraation määrästä.

Senhän tietää, kuinka siinä käy, kun kaltaiseni ihminen pääsee tuollaisen inspiraatio- ja lankatulvan keskelle. Sitähän siis todellakin sekoaa. Jopa siinä määrin, että lähestulkoon unohdin ottaa valokuvia. Nekin, joita otin, eivät todellakaan täytä hyvän valokuvan tunnusmerkkejä, eivät sitten alkuunkaan. Onneksi seuranani oli tytär, tällä kertaa tyttäristä vanhempi, selvästi äitiään kovahermoisempi. Joten nämä kuvat ovat suurimmalta osin hänen kamerastaan. Kiitos näistä, prinsessani.

Lopullinen sekoaminen taisi tällä kertaa tapahtua Taito Pirkanmaan osastolla. Siellä oli esillä toinen toistaan ihanimpia lapasia ja sukkia. Ihanuuksia oli katossa roikkumassa ja hyllyjen päälle aseteltuina. Eihän sitä tiennyt, mihin olisi katseensa suunnannut. Tuhrasin kallista aikaani osastolla vatvomalla ikuisuuden, minkä ohjekirjasen ostaisin. Lopulta mukaan lähti Sukka 2 -ohjekuvasto, kohtuuttoman pitkän harkinnan jälkeen.

Lanka- ja neulejuttujen lisäksi tutkailimme askartelutarjontaa, tytär on askarteluihmisiä. Se tuli selväksi, että helmistä tehdyt tähdet ja kaikenlaiset himmelit ovat nyt  Se Juttu. Himmelit jätimme rauhaan, mutta tähtiä askarrellaan meilläkin lähitulevaisuudessa, sen verran hamstrasimme tarvikkeita messuilta. 

Lankaihanuuksia olisi tietysti ollut tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta omaksikin yllätyksekseni ostin vain pari uunituoretta Koski Kaupunkilankaa. Esimerkiksi Isagerin langoista ja monista käsinvärjätyistä ihanuuksista olen haaveillut jo pitkään, mutta niitä ostoksia vatvon rauhassa myöhemmin oikein ajan kanssa. Titityyn osastolla oli (ihanien lankojen lisäksi) söpöt tonttulapaset, vai mitäs tykkäätte?

I spent couple of hours at Finnish craft & design fair in Tampere last Friday. I was much too excited so I totally forgot to take photos. At least decent photos. So many beautiful socks, mittens, colors, patterns and everything! So much inspiration! Thankfully, my elder daughter was there with me and took photos.

Sadepäivän sukat

Tässäpä nämä ruskeapisaraiset Sadepäivän sukat vihdoin ovat. Sukat valmistuivat jo joskus viime viikolla, mutta nimestään huolimatta ei edes näistä sukista saanut kelvollisia kuvia jatkuvassa sateessa ja hämärässä.

Ohjeen nappasin Unelmien Käsityöt -lehdestä. Ruskeankirjava lanka on Menitan Lassea. Ruskea, harmaa ja oranssi puolestaan Gjestalin Jannea.

Näiden neulominen oli todella erityisen mukavaa ja mutkatonta. Ohje ja kaavio oli helppoa seurattavaa, mitään ylimääräisiä mutkia ei matkalle tullut ja paksusta langasta tuli valmista nopeasti. Sukista tuli myös tosi sopivan kokoiset: napakat, mutta hyvin mahtuvat.

Näiden tekeminen oli myös aikalailla koukuttavaa, liekö se sitten hyvä vai huono asia. Tein äkkipäätöksen näistä sukista myöhään illalla, sopivat langatkin löytyivät omista varastoista ja kas, siinähän hujahti heti puoli yötä. En olisi malttanut laskea kutimia käsistäni, en sitten millään. 

Nyt yritän keskittyä joulujuttuihin, mutta sukkalinjalla jatketaan silläkin saralla. Jännitän tässä myös, pääsenkö viikonloppuna lähtemään Tampereelle Kädentaitomessuille. Suunnitelmissa ja toiveissa olisi, mutta katsotaan, kaikki kun ei ole aina meikäläisen toiveista kiinni.

Pattern: Sadepäivän sukat by Niina Laitinen

Yarn: Menita Lasse and Gjestal Maija

Anelmaiset nro 2

Joskus joku valmistumassa oleva neuletyö ei ihan vastaa ennakko-odotuksia ja vaatii vähän totuttelua. Nämä Anelmaiset ovat sellaiset. Sukat ovat odotelleet päättelyä vaille valmiina keväästä asti, jolloin oli meneillään jonkinlainen Anelmais-vaihe. Halusin tehdä edellisten kelta-harmaiden lisäksi toiset vähän ohuemmat. Ohjehan on tehty paksulle langalle, joten säveltelin vähän omiani kavennuksissa, enkä ollut täysin tyytyväinen niihin sävellyksiin. 

Lankoina on Maijaa ja jotain muita suht samanpaksuisia jämiä. Menin sitten sujauttamaan sekaan myös jotain monisävyistä tummanharmaata ja sekin aiheutti vähän närästystä jälkeenpäin. 

Reilun puolen vuoden totuttelun jälkeen oudot kavennukset ja tummanharmaa osuus eivät enää niin kovasti häiritse, joten kaivoin sukat kaapin perukoilta ja otin ne vihdoin käyttöön. Alennusmyynnistä löytyneet sukkiin sopivat kengät saattoivat vähän vaikuttaa nekin asiaan…

Viime viikonloppuna meillä vietettiin ihan oman porukan kesken pienimuotoisesti Halloweenia. Osa nuorisosta innostui kaivertemaan kurpitsoja. Ne olivat tosi hauskan näköisiä pimeällä pihalla kynttilöineen.

In the spring, I knitted Anelmaiset -socks using thinner yarn this time. I didn´t weave in ends, though. I wasn´t completely satisfied with them at the time. So the socks have been waiting for better times in my cupboard. Now I´m kind of used to them and they don´t look so bad after all. I also found matching shoes on sale, which helps :) 

Keskeneräisten sukkien armada

Hei, pitkästä aikaa. On ollut kaikenlaisia kiireitä viime viikot. Työt, kotityöt, pihatyöt ja lapset (isoja jo, mutta silti). Vaikka en tänne ole ehtinyt tarinoimaan, niin puikkoja olen silti heilutellut ahkerasti aina tilaisuuden tullen, hartiaseudun mielestä jo ihan liikaakin. Eikä koskaan ole tietenkään niin kiire, ettei jossain välissä olisi ehtinyt lankakaupassakin piipahtamaan, ihan vain pikaisesti, ihan vain muutaman sukkalankakerän verran.

Tällä hetkellä käsissäni on keskeneräisten sukkien armada ja suunnitteilla noin miljoona seuraavaa. Joulukin lähestyy, joten pukinkonttiinkin olisi tarkoitus ehtiä vielä jotain tekemään.

Ahkerimmin olen tällä viikolla edistänyt Sadepäivän sukkia. Yksi on valmiina, toinen tekeillä. Sain ykskaks jonkunlaisen päähänpinttymän Niina Laitisen suunnittelemista sukista. Ensin ajattelin neuloa Finlandiat näin juhlavuoden kunniaksi, kanervansävyisinä tosin. Sellaisille olisi ollut suorastaan tilausta. Päädyin lopulta kuitenkin paksumpiin Sadepäivän sukkiin. Langat oli sopivasti valmiina, Norski-lapasista jääneet. Mätsäävät sitten yhteen lapasten kanssa. Näissä Sadepäivän sukissa pomppivat  siis ruskeat sadepisarat sinisten sijasta. Valmistuvatpa nopeammin myös nämä paksummat versiot, kun on kaikenlaista muutakin jonoksi asti. Sitäpaitsi ohje, hyvin selkeä sellainen, löytyi kätevästi Unelmien Käsityöt -lehdestä.

Muitakin toistaiseksi parittomia sukkia talosta löytyy. Joululahjaksi teen monivärisestä Maija Space -langasta Hermione`s everyday -sukkia. Jotenkin vain häiritsee tuo langan värien muotoutuminen laikuiksi. Lanka taitaisi sopia parhaiten esim. kirjoneuleisiin, yhdistettynä muihin väreihin, ainakin sukissa siis.

Kolmannet keskeneräiset sukat, nuo harmaat, ovat niin ikään pukinkonttiin menossa. Tosin vähän mietin vielä niidenkin kohtaloa.

Niistä suunnitelmista vielä. Ruskean monisävyisestä Stepistä (näkyy yllä olevassa kuvassa) ja ruskeasta Arwetasta ajattelin neuloa ohuet polvisukat, ilman mitään krumeluureja. Vanilla Woolin Eukalyptukset houkuttavat myös. Ne tekisin ehdottomasti jostain hempeästä luonnonläheisestä väristä. Kunhan ehdin…

I´ve been very busy last few weeks with work, housework, gardening etc. Nevertheless, not too busy for knitting a little bit or making a quick visit to the local yarn shop. 

I´ve been knitting socks recently. The pile of unfinished socks is growing.

Suunnilleen Norskit

Tässäpä nämä Norskit tai suunnilleen Norskit vihdoin ovat. Näitä ei ehkä ihan täysverisiksi Norskeiksi voi nimittää, koska en ihan kirjaimellisesti noudattanut ohjetta. Neuloin pikkuisen ohjeen ohi välillä tarkoituksella, välillä vahingossa. Tähtikuvion pitäisi kuitenkin olla mallin mukainen.

Siinä, missä Wind down -puseron tekoon ryhdyin pikapäätöksellä, niin näitä lapasia suunnittelin ja veivasin oikein pitkän kaavan mukaan. Jo vuosi sitten ajattelin, että tähtilapaset olisi kiva juttu. Sittemmin ajatus katosi hautumaan jonnekin monien muiden ihan kivojen suunnitelmien joukkoon. Kunnes tuli eteen SE lankakerä ja se lankakerä oli tällä kertaa niin ikään vuoden kaapissa piilotellut ruskeankirjava Lasse-sukkalanka. 

Pari kerää Lassea oli oikeastaan hankittu miesten joululahjasukkia varten, mutta yksiäkään sukkia niistä ei ole toistaiseksi syntynyt. Jostain syystä tykästyin varsinaisesti näihin ruskeisiin sävyihin vasta nyt vuoden viiveellä. Lanka piti siis saada puikoille, mutta sukat vai lapaset, mihin väreihin ja miten yhdistettynä ja millä ohjeella, siinäpä riitti vatvomista. Jossain vaiheessa nämä kaksi asiaa löysivät vihdoin toisensa; ajatus tähtilapasista ja hinku saada ruskeankirjava lanka puikoille.

Päädyin lopulta näihin Ullan ohjeella tehtyihin Norskeihin. Perustähtikuvio, ei mitään liian monimutkaista. Seurakseen Lasse sai harmaata ja oranssia Jannea. Värivalintoihin olen tyytyväinen, nyt nämä syysvärit jotenkin kolahtavat. Pientä säätöä neuloessa oli, eikä lopputulos ole (tälläkään kertaa) täydellinen, mutta viis siitä. Lapaset päätyvät lämmittämään omia sormia ja omille sormille nämä kelpaavat ihan tällaisenaan vallan mainiosti. 

Here they are at last, my new mittens. I´m pretty pleased with how they turned out. Not perfect but they will do. As you can see I love autumnal colors at the moment.

Pattern: Norskit (in Finnish)

Yarn: Menita Lasse (brown) and Gjestal Janne (grey and orange)

Kesäpusero ja syysfiiliksiä

Olen usein aikamoinen vatvoja, mitä käsitöihin tulee. Saatan vatvoa värejä, malleja ja kaikkea mahdollista lähes loputtomiin, mutta tämä Wind-down -pusero on siinä suhteessa poikkeus. Päätös puseron neulomisesta syntyi täysin hetken mielijohteesta. Enkä muuttanut ohjeesta mitään, tein täsmälleen mallin mukaisen neuleen väriä myöten.                                     

Vaikka päätös puserosta syntyi hetkessä ja langatkin hankin kutakuinkin samantien, sittemmin vauhti vähän hidastui. Pusero pääsi puikoille jo heinäkuussa, mutta toteutus otti aikansa, kun väliin tuli kaikenlaista muuta pikkuprojektia.

Lankana on Dropsin extra fine merino ja vihertävästä väristä tykkään kovasti. On ehkä vähän kesäinen väri näin syksyksi, mutta kesäksi puseron oli tarkoitus alunperin valmistuakin. Pusero on ylhäältä alas neulottu, mikä on mielestäni ehkä yksi parhaista keksinnöistä neulehistoriassa. Saumojen ompelu kun ei vaan luonnistu, ei ainakaan siististi.

Nyt puikoilla on syksyisempiä värejä mm. lapasten muodossa. Norski -lapaset ovat viittä vaille tai siis peukkuja vaille valmiit. Näiden tekemiseen liittyykin sitten paljon vatvomista, mutta siitä lisää myöhemmin.

Pyörittelen käsissäni myös ehkä noin vuosi sitten aloitettua ja sittemmin unohdettua huivin alkua. Löysin tekeleen itseasiassa viime yönä, yöhän on tunnetusti neulojan kulta-aikaa, eikös? Lankana on Noro Janome, joka on jo lähes loppuun neulottu. Koitan etsiskellä varastoista jonkun sopivan langan, josta saisi tehtyä jonkunlaisen reunuksen huiviin. Tätäkin tässä nyt vatvoskelen.

Vaikka takana ja luultavasti edessäkin on kiireinen työrupeama, vähän on ehditty syksyäkin fiilistellä. Kovin laaja-alaiseen fiilistelyyn ei pihalla voi vielä ryhtyä, jonkun sortin työrupeama on ensin edessä sielläkin.

I made a quick decision to knit a Wind down -jumper in summer. I don`t usually do quick decisions as far as knitting is concerned. It took me a while to knit it because of the other projects. The jumper is worked top down, which is one of the best inventions in the knitting world I think. Now I`m working with some autumnal colors.

Lempi-pipo

Jo huhtikuussa hankin pipolankoja Eiran lankojen ystävämyynnistä, mutta enpä saanut pipoa kevään ja kesän aikana aikaiseksi. Ei ollut oikein inspiraatiota. Sopivaa ohjetta tai ideaakaan ei tullut vastaan.

Tällaisena päänsärky/niskasärky ihmisenä pipot, hatut, kaulaliinat ja huivit kuuluvat lähes jokaiseen päivään melkeinpä kesät talvet. Syystuulet puhaltelevat jo ajoittain siihen malliin, että pipot on nytkin jo kaivettu esiin. Tai pipo, sillä omistin ennen tätä Lempiä oikeastaan vain yhden syksyyn sopivan pipon ja siitä päästäänkin itse asiaan. Inspiraatiota tai ei, pipo oli tehtävä ihan tarpeeseen, kukapa nyt yhdellä pipolla pärjäisi. 

Tarvitsin sellaisen helpon, arkiseen menoon sopivan version. Ohjeen löysin lopulta ihan omasta kaapistani, Lankamaailman Modernit klassikot-lehdestä. Ohje löytyy täältäkin. Vähän tuunasin mallia omiin tarpeisiin sopivaksi eli jätin yhden pitsimallikerran pois. Tein siis piposta vähemmän lörpön. Lankana on Langin Classico (villa/polyamidi/puuvilla). Lanka sopii mielestäni vallan hyvin syyspipoon.

Tytär suostui ystävällisesti pipomalliksi. Itse olen siinä määrin epäkuvauksellinen, ettei edes takaraivosta pipo päässä onnistuttu saamaan yhtään kelvollista kuvaa.

Hyvää syksyn alkua!

I needed a new beanie so I knitted this one using Lang yarns Classico (wool/nylon/cotton). The pattern (which I changed a bit) is available only in Finnish as far as I know.

My daughter was kind enough to help me with the photo (above). We couldn't get even one decent photo from me and the beanie. I am not very photogenic. Not even behind and wearing a beanie.

Wishing you a beautiful and happy autumn!

Väripläjäys

Tässä viime viikonloppuna lupailemani väripläjäys. Vähän pitempään meni kuin kaavailemani muutama päivä, että sain nämä riemunkirjavat sukat ikuistettua. Kiireinen arki kaikkine yllätyskäänteineen vei kaiken ajan ja huomion, ei oikein joutanut sukkien ja kameran kanssa kuljeskelemaan. Viikkoon kuului mm. yllätysvisiitti hammaslääkäriin sekä haljennus vessanpytty ja siitä seurannut vedenpaisumus.

Takaisin päivän pääaiheeseen. Kaikkien harmaiden ja pastellien jälkeen kaipasin jotain väriä puikoille. Harmaat ja pastellit ovat ihan lemppareitani, mutta silti. Lankana näissäkin Gjestal Maija ja malli on oma kehitelmä. Nämä sukat otan omaan käyttöön niiden päivien varalle, jolloin on väriterapian tarvetta.

Valmiina odottelee myös Wind down -pusero ja Lempi -pipo, kunhan ehdin taas kameran kanssa huseeraamaan. Ehkä pian myös syyssävyiset Norski -lapaset.

Bright colors on my needles for a change. These socks I made for myself in case I need some color therapy someday. Yarn: Gjestal Maija Pattern: My own

Pikkusukkaset

Nämä pikkusukkaset ovat olleet valmiina jo jonkin aikaa. Enpä vain ole aiemmin ehtinyt niistä tänne tarinoimaan. Pengoin kesän ajan unholassa olleita sukkalanganjämiä ja löysin pieniä ja vähän isompia nöttösiä harmaata, valkoista ja vaalenpunertavaa Maijaa. Tarkoitus oli tehdä jämistä sukat nuoremmalle tyttärelle. Sukat hän saikin, mutta ei ihan pelkästään jämistä, harmaata pääväriä piti hakea yksi kerä lisää. Vähän muutakin tuli ostettua samalla lankauppareissulla, myönnettävä on. Mukaan lähti mm. ihanan värisiä Fröya-sukkalankoja. Ovatkin ihan uusi tuttavuus.

Mitään varsinaista ohjetta en noudattanut, vaan yritin kehitellä sukat saajan mieltymysten mukaan. Harmaata, simppeliä ja jotain pientä jujua. Ja matalat varret. Tuloksena syntyivät nämä Harmonia-sukkaset, kokoa 38. Nämä saivat siis muutaman mutkan kautta oikein työnimenkin.

                                     

Varsinaisten ohjeiden kirjoittaminen ei ole oikein alaani, mutta kaikessa lyhykäisyydessään tein sukat näin:

- Varressa on 56 silmukkaa. Yhden nurjan valkoisen kerroksen jälkeen 1 o 1 n -joustinta, jossa nurjat silmukat on tehty    valkoisella ja oikeat harmaalla. Varren pituus on 3 cm.

- Kantapää on vahvennettu ja tehty 28:lla silmukalla. Sivusta poimittu 14 + 1 silmukkaa.

- Kiilakavennuksissa on lisätty jokaisen kavennuskerroksen jälkeen välikerrosten määrää. (Eli kavennus, välikerros, kavennus, 2 välikerrosta, kavennus, 3 välikerrosta jne). 

- 3. kiilakavennuskerroksen jälkeen 10 krs (n. 3,5 cm) pystyraidoitusta; joka toinen s harmaalla, joka toinen v.punaisella. Jotta raidoitus ei sotkeutunut, kavennusten kohdalla tarvittaessa 2 s peräkkäin harmaalla.

- Raidoituksen jälkeen 7 cm harmaata, jonka jälkeen 8 krs (n. 3 cm) valk/harmaa pystyraidoitusta.

- Lopuksi nauhakavennukset 

Tässäpä tällainen lyhennetty pikaversio. Lankana siis Gjestalin Maija ja kolmosen puikot.

Seuraavaksi laitoin puikoille kaikkea muuta kuin harmaata harmoniaa. Tästä väripläjäyksestä lisää toivon mukaan jo aivan lähipäivinä.

I knitted footies, ankle socks or how do you call them. These Harmonia-socks are made  for my younger daughter. She likes her socks to be grey and simple. I didn´t have any specific pattern so this is kind of my own design. As you can see I even named them :)

Now I´ve got something more colorful on my needles for a change. More about this project in a few days.

                                               
 

Tanssivat sukat

Nämä Dancing Zoe-sukat tein vanhemmalle tyttärelleni. Jos hän vain ne huolii. Sukat ovat kokoa n. 38/39. Kuvia varten tungin ne hetkeksi pari numeroa suurempiin jalkoihini, toivottavasti eivät venyneet liikoja. Käytin sukkiin Fabelia ja harmaata Maijaa. Fabelin sävy taisi olla Rose mist. 

Kuten aiemmin jo taisin mainitakin, pidin pientä taukoa sukkien neulomisen välillä. Sehän ei ole koskaan viisasta. Tovi meni selvitellessä, mitenkäs se ensimmäinen sukka tulikaan tehtyä. Suunnilleen samanlaiset sain kuin sainkin aikaiseksi. Eivät ehkä siisteimmät aikaansaannokseni, mutta käyttökelpoiset. Tyttäreni tuntien, eivät kuitenkaan säily pitkään ehjänä :)

These Dancing Zoe socks I knitted for my elder daughter. If she only will accept them. I knitted the socks from Drops Fabel (Rose mist) and Gjestal Maija (grey). These are maybe not the most carefully made socks I`ve knitted but they are useable I think. Knowing my daughter they won`t last long anyway :)

Sekalaisia höpinöitä

Tarkoitus oli lähteä ulos reippaalle lenkille, mutta siellähän sataakin sitten kaatamalla, joten tulinkin tänne höpöttelemään. Mitään valmiita töitä ei ole esitellä, mutta keskeneräisiä sitäkin enemmän.

Ehkä ahkerimmin taidan tällä hetkellä edistää kuvassa olevaa Wind down-puseroa, joka onkin helppoa ja mukavaa neulottavaa. Olen sitäpaitsi erityisen ihastunut tuohon harmaanvihreään väriin, jota on muuten tosi vaikea saada ikuistettua juuri oikean sävyisenä. Väri näyttää kuvissa usein ihan vaaleansiniseltä, vaikkei siis sellainen olekaan. Ylhäällä olevassa kuvassa sävy on sentään sinnepäin, vaikkei kuva paras mahdollinen olekaan. Lankana on Dropsin merino extra fine.

Sukatkin on tekeillä, Dancing Zoet Fabelista ja Maijasta. Yksi valmiina ja toinen puikoilla. Kunhan taas vain muistaisi, miten se ensimmäinen tulikaan tehtyä. Ohjekin on, mutta kuuma kysymys kuuluu, noudatinko sitä kurinalaisesti. Sitä parhaillaan selvittelen. Kahden sukan välillä ei kannattaisi pitää taukoa.

Vaaleanpunainen, täysin hetken mielijohteesta tehty pusero on viittä vaille valmis. Lang Yarnsin Ellasta neulottu pusero on malliltaan lyhyt ja leveä, enkä todellakaan tiedä, sopiiko se vartalomallilleni. Jää nähtäväksi. Malli sisältää saumojen ompelua, siitä syystä pusero on vieläkin vain viittä vaille valmis. Saumojen ompelu ei ole minun juttuni. Tarinaa tästä puserosta ja langasta lisää tuonnempana, kunhan valmistuu.

Virkkauksenkin pariin eksyin jälleen ihan puolivahingossa. Eräällä kaupunkireissulla muutama viikko sitten näin lankakaupassa malliksi virkatun afrikankukan. Pakkohan se oli kotona kaivaa puuvillalankajämät esille ja verestää vähän omia afrikankukkavirkkaustaitojani. Afrikankukkien lopullinen käyttötarkoitus on vielä avoinna. Kävisiväthän ne vaikka lasinalusiksi ihan sellaisenaan. Ehkä teen niitä kuitenkin vielä lisää ja yhdistän ne toisiinsa ja keksin jotain muuta. Ne saavat nyt toistaiseksi odotella jotain suurta älynväläystä.

Tähän loppuun vielä muutamia kesäisiä kuvia sieltä sun täältä (Nuuksiosta, Kotkasta ja Kuortaneelta). Niitä, joita onnistuin nappaamaan sateen, raekuurojen ja ukkosen välillä. Ja olihan niitä ihan kauniitakin päiviä. Loma meni ihan kotimaassa pikku retkiä tehden, vähän niin kuin Suomi100-hengessä.

Ja parhaillaan sade sen kun yltyy, taitaa jäädä lenkki haaveeksi..