Villasukkien uudet trendit eli sukkabileet Kerstin Balken tyyliin

Vähän jälkijunassa ollaan. Kerstin Balken Soxxbook Family + Friends -kirjan suomenkielinen versio Villasukkien uudet trendit ilmestyi jo kesällä, sain arvostelukappaleen käsiini alkusyksystä ja erinäisten käänteiden jälkeen ehdin vasta nyt kirjoittaa kirjasta muutaman rivin.

Kirja on rakenteeltaan hyvin samantyyppinen kuin edeltäjänsä, viime vuonna ilmestynyt Villasukkien uuden kuviot. Omissa silmissäni myös sukkien mallit ovat samantyylisiä eli jos tykkäsi edellisen kirjan malleista niin nämäkin mitä luultavimmin miellyttävät. Ja minähän tykkäsin.

Kirjasta löytyy sekä naisten, miesten että lasten sukkia sekä taulukot ja vinkit eri kokojen tekemiseen. Aloitteleville neulojille löytyy myös hyvät ohjeet sukkien neulonnan saloihin alkeista lähtien. Vaikka täällä sukkia on tullut neulottua jo jokunen pari (liikaa?), niin itse tykkään siitä, että Balke on koonnut yhteen ohjeet muun muassa erilaisista kantapäistä ja reunuksista. Kirja myös suorastaan yllyttää yhdistelemään ja muokkaamaan ohjeita uusiksi sekä kokeilemaan erilaisia väriyhdistelmiä, mikä miellyttää erityisesti tällaista venkslaajaa.

Sukat on jaoteltu väliotsikoin viiteen ryhmään ja väliotsikkosivuilla on herkullisia kuvia. Itse asiassa ainut asia, joka oikeastaan vähän mietityttää, on kirjan nimi. Ehkä joku noista ihan hauskoista väliotsikoista olisi kelvannut myös koko kirjan nimeksi, vaikkapa Sukkabileet tai Sano se sukkasin. Vaan mitäpä minä tiedän kirjojen nimeämisestä. Ehkä siinä hommassa pätee ihan omat lainalaisuudet, joista meikäläisellä ei ole hajuakaan. Villasukkien uudet kuviot ja Villasukkien uudet trendit eivät vain ihan hirveästi sytytä kirjojen niminä, noin samantyyppiset nimet menevät helposti myös sekaisin.  No, se nyt on makuasia ja pikkujuttu.

Ohjeita en ole vielä kovin tarkkaan tutkiskellut, mutta edellisestä kirjasta olen neulonut jo useammat sukat ja ohjeet olivat helppoa seurattavaa. Joten samaa linjaa noudattanevat nämäkin. Kaikissa kirjoneuleissa on 4 silmukan mallikerta, mikä helpottaa mm. ohjeiden soveltamista. 

Osa kirjan malleista on koko sukan pituudelta kirjoneuletta, osassa neulotaan pidempiä pätkiä yksivärisenä. Sekin on kiva juttu, voi valita joko vähän hitaampaa tai nopeampaa neulottavaa.

Sukista nro 21 saa varmasti monenlaisia ihania syksyisiä versioita. Alla vähän keväisempiä värityksiä.

Kaiken kaikkiaan kirjaa päätyy varmasti ahkeraan käyttöön ja kannet ovat hiirenkorvilla tuota pikaa. Taidan ehkä ihan ensimmäisenä neuloa pitkästä aikaa lasten sukat. 

Hyvää syksyn alkua!

Granny Square Day ja lankaleikkejä

Tänä vuonna Granny Square Day vei vähän niin kuin mukanaan, neljän ruudun verran. Palojen käyttötarkoitus on vielä vähän pimennon peitossa, mutta enköhän niistä aikanaan jotain keksi. Mitään suuritöisiä isoäidinneliöpeittoja tms ei nyt ole suunnitelmissa vähään aikaan, mutta muutama pala silloin tällöin on kiva virkata.

Jos Granny Square Day ei ole vielä tuttu juttu, niin sitä vietetään 15.8. instagramissa. Tiivistetysti ideana on tehdä virkattu ruutu, kuvata se mielellään niin, että neliö täyttää koko ruudun ja julkaista kuva instassa hashtagilla #grannysquareday2019. Tuloksena on ikään kuin virkattu virtuaalinen palapeitto. Lisäksi hyvällä tuurilla saattaa löytyä ideoita omiin virkkausprojekteihin. 

Yllä näkyviin ruutuihin käytin Hjertegarnin Cotton nr 8 -lankaa. Upottelin ruutuihin mm. kesällä virkatun huivin jämälankoja. 

Ohjeet löytyvät 200 virkattua ruutua kirjasta (Jan Eaton), vasemmanpuoleinen on nimeltään paju ja oikeanpuoleinen päivänkakkara. Paloista tuli kooltaan n. 13 x 13 cm. 

Nämä ovat kivan ohuita ja toimittavat tällä hetkellä ansiokkaasti lähinnä minimaljakon- ja  lasinalusen virkaa.

Isoäidinneliö mallia perus löytyi kaapista. Kaikkea sieltä kaapista löytyykin… Neliö on virkattu todennäköisesti ja pääasiassa jostain vanhoista Novitan langoista (Miami luulisin). Tämä yksilö on edellisiä paksumpi ja isompi, n. 15 x 15 cm.

Toinen pala on afrikankukka neliöksi virkattuna. Ohjeita löytyy netistä sieltä sun täältä. Itse seurasin, ainakin toisella silmällä, Punos-sidos-silmukka-blogin ohjetta. Tähän käytin paksuhkoja Dropsin jämälankoja, Suurimmalta osin Parisia. Näillä eväillä ruudusta tuli ihan pikkuisen pienempi kuin edellisestä perusneliöstä.

Tällä viikolla olen, ennen kaikkea tehnyt ihan liikaa töitä ja hoitanut kaikennäköisiä velvotteita, mutta myös vähän leikkinyt langoilla. Lähinnä siis miettinyt, millä langoilla ja väreillä lähtisin tekemään seuraavia sukkia. Mielessä on monia, todella monia ideoita, mutta mikään ei ole oikein kunnolla päässyt lentoon.

                                      Vähän jo nuo syksyiset vahvat värit tuntuu ajankohtaisilta 

                                      Toisaalta, jostain syystä sini-vihreät värit vetää nyt puoleensa

                                      Luonnonsävyissäkin on aina sitä jotain

                                      Näitäkin vähän mietin 

Minkäs näistä kasoista nyt ottaisi tarkempaan käsittelyyn? Tai ehkä puikoille pääsee ihan muita värejä. Tällä hetkellä yritän ensisijaisesti saada valmiiksi Raspberry Kiss -villatakin, mutta joku sukkaprojekti olisi kiva saada valmiiksi odottelemaan.

Nyt taitaa olla kuitenkin aika suunnata kaikki tarmo, jota ei ole, huusholliin, joka on täysin retuperällä kiireisen viikon jälkeen. Sain myös aikaan melkoisen sotkun näillä lankaleikeilläni, hups.

I was so excited about Granny Square Day I shared four photos on instagram. Here is some details about them.

The reddish ones:

Pattern: 200 crochet blocks (Jan Eaton)

Yarn: Hjertegarn cotton nr 8

African flower square:

Yarn: Drops Paris

Basic granny square:

Yarn: Some old leftovers from my stash, probably Novita Miami

I`ve been playing with yarn recently. Trying to decide which colors to choose for my next sock project. Sometimes it`s so hard to make decisions :)

Virkattu huivi ja kesäretkiä

Jostain syystä kesä ja virkkaaminen tuntuvat kuuluvan yhteen. Tämä virkattu huivi valikoitui koukulle oikeastaan ihan vain siksi, että ohje vaikutti riittävän yksinkertaiselta ja helpolta. Tarvitsin mukavasti mukana kulkevan käsityön ja kukapa haluaisi kesäretkillä tuskailla monimutkaisten silmukoiden kanssa, kun muu perhe nauttii kesän riemuista. Eli hakusessa oli helppo, mutta ei liian tylsä kesäinen virkkaus. 

Sopiva virkkuutyö löytyi ilman sen suurempia etsiskelyjä Ruutu- ja palavirkkauslehdestä nro 4, joka taas löytyi sopivasti kaapista. Lehti taisi ilmestyä viime vuonna. Ohje on Katian, joten sitäkin kautta se löytynee. Huivi oli todellakin toiveiden mukainen: helppotekoinen, mutta riittävän vaihtelevaa virkattavaa. Ei ehtinyt kyllästyminen iskeä kesken kaiken ja valmistakin tuli säällisessä ajassa. Väreilläkin sai vähän leikitellä.

Lankana on Hjertegarn cotton nr 8, viittä eri sävyä. Käytin nelosen koukkua.

Vaikka lomat on jo takanapäin, ihan vielä en oikein haluaisi siirtää ajatuksia syksyyn, vaikka se neulojan kulta-aikaa onkin. Eikä vielä tarvitsekaan, eihän? Kesäähän se elokuukin vielä on.

Meillä keskityttiin lomalla tänä vuonna kotimaan retkeilyyn. Erityisesti kohteiksi valikoituivat jostain syystä ihanan inspiroivat ruukit, pienet söpöt kahvilat ja vanhat kirkot.

Strömforsin ruukin alue Ruotsinpyhtäällä on todella kaunis. 

Kellokosken ruukki Tuusulassa edustaa ainakin osittain enemmän ehkä sellaista rosoista romantiikkaa. Tuusulassa ollaan käyty monet kerrat, mutta ruukki oli ihan uusi tuttavuus. 

Pääsin hörppäämään teekupposenkin kauniisti vanhoilla tavaroilla sisustetussa Kinuskilla -kahvilassa, joka sijaitsee ruukin alueella. Nuo värikkäät pöydät ovat kahvilan pihalla.

Kesän aikana eteen tuli myös monta historiaa huokuvaa vanhaa kirkkoa, jotka vetoavat meikäläiseen huomattavasti enemmän kuin nämä modernimmat versiot. Kuvassa Sipoon keskiaikainen kirkko.

Viime sunnuntaina pääsin viimein hakemaan auringonkukkia läheiseltä pellolta. Laitoin ne ulos maljakkoon ja hyvin ovat säilyneet. On ne kauniita!

In my mind crochet and summer belongs together. In this summer I crocheted a shawl using Hjertegarn cotton nr 8.  

Pattern:Katia

We visited many beautiful and interesting places here in Finland during the holidays. We made day trips to ironworks, old churces and cute little cafes, among other places.

Nurmijärvi villasukissa

Näitä villasukkia väkersin pitkään jo keväällä. Sukista löytyy hyvällä mielikuvituksella jos jonkinlaista symboliikkaa; on pellot ja metsänreunat, kaalipellot ja ruiskukat, ripaus Sääksjärveä ja kirkasta taivasta sun muuta. Inspiraationa toimi lapsuuden peltomaisemat, joten työ kulki mukana näin luovasti nimellä Nurmijärvi -sukat. Sama symboliikka pätee varmasti tosin moniin muihinkin pitäjiin.

En taida olla ihan sitä perinteistä talo järven rannalla -tyyppiä. Tällaisena kuivan maan kasvattina sielunmaisemat löytyvät sieltä peltojen laidoilta.

Omissa muistoissa kesät olivat kummasti aina aurinkoisia ja lämpimiä. Oli vihreää, vehreää, kaunista ja rauhallista. Ympäristön värimaailma teki myös lähtemättömän vaikutuksen. Muistan elävästi vieläkin esimerkiksi ensimmäisen näkemäni ruiskukan, sininen väri keskellä pellon vihreyttä oli sen verran vaikuttava näky. 

Asiaan kuuluvasti oli tarkoitus napata sukista pari kuvaa ihan oikeassa, inspiraationa toimineessa ympäristössä. Melkein onnistuin. Kuvissa näkyy kyllä oikea pitäjä, mutta ihan kotikylään asti ei päästy. Hurautettiin päiväretkelle Palojoelle Aleksis Kiven synnyinkotiin ja Taaborinvuorelle, sain rahdattua mukaan muun muassa lapsista kaksi ja yhden koiran. Ilmojen haltijat vaan kieltäytyivät yhteistyöstä ja koko retken ajan satoi reippaasti, joten suuri kuvataide jäi haaveksi. Ei ollut tietoakaan niistä lapsuuden aina aurinkoisista kesistä, mutta eipä tuo kamalasti haitannut, päivä oli vesisateineen oikein hauska. Palojoki on omissa silmissäni yksi Suomen kauneimmista kylistä, satoi tai paistoi. En yhtään ihmettele, että seutu inspiroi kansalliskirjailijaakin.

En ihan osaa sanoa, olenko täysin tyytyväinen sukkiin vai en, totuus piilee varmaan jossain puolivälissä. Tulipa tehtyä valmiiksi asti kuitenkin. Saatan tehdä näistä toisenkin version, ehkä lyhyemmällä varrella. Samalla pääsen vielä vähän venkslaamaan kuvioita.

Lankoina sukissa on Maijaa ja tummanvihreä taitaa olla Oonaa. Pitkään etsin jotain sopivaa moniväristä vihreää, vaan en löytänyt mieleistäni, joten yksivärisillä langoilla mentiin.

I tried hard to knit my childhood atmosphere to these socks. I just don´t know if I succeeded or not. 

I was born in a little village in Nurmijärvi. I took these photos (except the one above) in the village of Palojoki which is also in Nurmijärvi municipality. Palojoki is, in my opinion, one of most beautiful villages in Finland.

Our national author Aleksis Kivi was born in there in the 1800s. We visited the house where he spent his childhood. 

Pattern: My own

Yarn: Gjestal Maija and Nordia Oona

Kevyt kesähuivi

Kevyt ja kesäinen pitsihuivi lämmittää tarvittaessa vaikka kahdet olkapäät kerralla. 

Huivi on neulottu Hjertegarnin Wool Cottonista, joka on yksi tämänhetkisistä lempparilangoista. Värivalikoima on täynnä ihanan herkullisia sävyjä, lanka on kohtuuhintainen, eikä merino-puuvilla kutita liikoja. Lankaa taisi kulua huiviin vain vajaa kaksi kerää. Tikuttelin huivin nelosen puikoilla.

Lankamaailman sivuilta napattu ohje on mukavan yksinkertainen ja selkeä. Kerran jouduin purkamaan pitkät pätkät, ihan omaa huolimattomuuttani. Sain jälleen kerran muistutuksen siitä, että kannattaa välillä vilkuilla vähän tarkemmin, mitä neuloo. Pieniä vaikeuksia oli myös pingotusvaiheessa. Vaikka kuinka venyttelin ja vanuttelin, huivi jäi ohjeen mittoja kapeammaksi. Vaan ei haittaa, on ihan hyvä näinkin. 

Huivi oli tosi mukavaa neulottavaa ja eteni yllättävänkin sutjakkaasti. Otin kaiken mahdollisen ilon irti myös huivin ikuistamisesta. Järjestettiin tyttärien kanssa oikein kunnon kuvausretki. Käveltiin useampi kilometri kierrellen pellon reunat ja joen rannat. Päivä oli aurinkoinen ja riittävän lämmin, joskin tuuli heilutteli hiuksia, helmoja ja huiveja enemmän kuin olisi ollut toivottavaa. Tuulen pyörittelystä huolimatta päästiin jo lähes juhannustunnelmiin. Suuri kiitos neitokaisille, jotka olivat kiitettävästi ja kärsivällisesti mukana juonessa.

This light lace shawl is made with Hjertegarn Wool Cotton. One of my favorites. The colours are beautiful and it's not itchy,  not too expensive either. You can find the pattern in Finnish here. 

The lace shawl covers even two pairs of shoulders if it is necessary. I had such a lovely day with my daughters when we took these photos. The weather was  warm enough but windy. We spent couple of hours wandering around and admiring the beautiful landscape.

Neuleaddiktin tunnustukset

Yllä olevat Niina Laitisen Sofiat tein vanhemmalle tyttärelle synttärilahjaksi. Mitään muuta valmista en olekaan viime viikkoina saanut aikaiseksi, täällä vallitsee nimittäin pienimuotoinen käsityökaaos. Sukat sentään valmistuivat hyvässä järjestyksessä, melko rivakasti ja ajallaan, koska niillä oli kyseinen synttäri deadline. Muutenkin sain selkeät raamit, tyttären toiveissa oli laventelin / lilan väriset palmikkosukat tai vastaavat. 

Langan valinnasta sain toki aikaiseksi pientä veivaamista. Olisin oikeastaan halunnut vaaleamman laventelin sävyn, mutta sain tyytyä lilaan Maijaan, koska se oli helpoiten saatavilla. Tytär vaikutti tyytyväiselle sukkiinsa, mikä lienee tärkeintä. Loppujen lopuksi olin oikein tyytyväinen itsekin, vaikka väri aluksi vähän oudoksutti.

Sitten siihen kaaokseen, joka vallitsee tällä hetkellä sekä käsityökorissa että käsitöihin liittyvissä ajatuksissa tai lähinnä suunnitelmissa. Keskeneräisten tekeleiden määrä on ennätyksellisen suuri, to do -lista samoin ja muutama oma ideakin odottelee vuoroaan. Alottelen uusia töitä ihan sumeilematta, vaikka entisiäkin on läjäpäin kesken. Kaiken lisäksi mieli tekisi osallistua moniin yhteisneulontoihin ja -virkkauksiin, vaikka järki sanoo, ettei kaikkea ehdi. Myös lankavarasto on kasvanut ennätysmittoihinsa. 

Alla yksi keskeneräisistä. Tämän huivin neulomiseen olen sentään malttanut keskittyä, pienestä takapakista huolimatta. Viime viikolla jouduin nimittäin purkuhommiin. Purin pitkät pätkät, noin 20-30 cm. Olin neulonut yhden koko rivin jotenkin väärin. Sen verran ärsytti, että laitoin työn pariksi päiväksi syrjään ja pidin pienen tuumaustauon, mutta päädyin siis purkamaan.

Huivin ohje löytyi Lankamaailman sivuilta, lankana on Hjertegarnin Wool Cotton.

Ja kuinkas tähän edellämainittuun kaaokseen päädyttiin? No, vähän niin kuin huomaamatta, askel kerrallaan. Syitä on varmaan monia. Yksi on luultavasti tämä nykyinen inspiraation määrä. Inspiraatio on lähtökohtaisesti tietysti ihana juttu, mutta tällaisen nopeasti innostuvan ja malttamattoman ihmisen keskittymiskyky on joskus koetuksella kaiken inspiraatiotulvan keskellä. Kaikkea kun ei millään ehdi.

Yksin inspiaatiotulvaa en voi tietenkään syyttää. Moni työ on jäänyt kesken, koska suurin mielenkiinto on jossain vaiheessa kohdistunut johonkin toiseen projektiin. Osan kohdalla eteen on tullut jokin ongelma ratkaistavaksi ja siellä ne nyt odottelevat edelleen sitä ratkaisua. Sitten on vielä tämä vuodenaikajuttu. Keväällä ei välttämättä huvita tehdä syksyllä tai talvella aloitettuja töitä, vaan nyt mieli halajaa jo kevätprojektien ja -värien pariin.

Olen yrittänyt saada tämän käsityökaaokseni jonkinlaiseen järjelliseen järjestykseen ottamalla pienen aikalisän ja keskittymällä välillä myös muihin juttuihin, kuten esimerkiksi ulkoiluun. Olen nauttinut keväästä ja näistä pikkulenkeistä, mutta luontohan se vasta onkin loputon inspiraation lähde. Olen jo lisäillyt pari kivaa juttua to do -listalleni näiden lenkkieni seurauksena…

I`ve got a bit of a chaos in my knitting / crochet basket. There are far too many WIPs. I`ve got a bit of the chaos in my creative mind too. There are so many ideas and way too long to-do list. My yarn stash is also bigger than ever.

Chaos or not, I managed at least to finish the socks for my elder daughter as a birthday present.

Pattern: Niina Laitinen / Sofiat

Yarn: Gjestal Maija

Sukka poikineen

Nämä Jouluisten sukkien talviset versiot ovat olleet valmiina jo iän kaiken, vaan enpä ole saanut niitä laitettua tänne asti aiemmin. Johonkin kummaan on taas kaikki aika huvennut. Näin naistenpäivän kunniaksi päätin vihdoin ottaa pienen hetken ihan näille omille jutuille, joten tässäpä nämä nyt ovat. Jos siis vielä jaksatte näitä samoja sukkia katsella. 

Sukkien väritys tuotti pientä päänvaivaa. Olen yleensäkin sellainen värien kanssa venkslaaja, joten eipä siinä mitään uutta sinänsä. Todellisuus ja valmiina päässä oleva mielikuva eivät ihan heti kohdanneet tälläkään kertaa. Kokeilin ensin tuon kirjavan Taika Nallen tilalle yksiväristä beigeä, mutta väriyhdistelmä ei ollut ollenkaan sellainen, kuin oli tarkoitus. Tuo kirjava Nalle tuotti toivotumman tuloksen.

Lankoina sukissa siis Maija, Nalle ja Nalle Taika. Tarkemmat yksityiskohdat löytyvät edellisestä postauksesta.

Tarkoitus oli jo siirtyä sukista muihin neulomuksiin, mutta jotenkin olen nyt jumittunut näihin sukkiin. Innostuin tekemään vielä parit sukat Villasukkien uudet kuviot -kirjastakin, kun satuin instagramissa huomaamaan Kerstin Balken / Stine und Stitchin järjestämän SoxxBook Kalin. Jos puutteellisella, lähes olemattomiin ruostuneella saksankielen taidollani oikein ymmärsin, niin ideana oli helmikuun aikana neuloa mitä tahansa SoxxBook -sukkia. Olin joka tapauksessa aikeissa neuloa vielä useammat sukat kirjasta, mutta hieman yllättäin puikoille pääsi sellaiset mallit, jotka eivät alunperin edes olleet listani kärkipäässä. Tällaista tämä neulojan elämä välillä on, mieli muuttuu nopeammin kuin ehtii puikotella.

Jos jollekin on tuo SoxxBook vieras juttu, niin Villasukkien uudet kuviot -kirjan saksankielinen alkuperäisteos on nimeltään SoxxBook by Stine & Stitch. Sarjaan kuuluu muitakin sukkakirjoja, mutta tietääkseni vain tuo yksi on toistaiseksi suomennettu. 

Kyseisestä kirjasta neuloin Sukat nro 4 pidempään varastoissa olleesta Viking Fröyasta. Malli oli tosi helppo, nopea ja kaikinpuolin mukava neuloa. Oli myös kiva ottaa vaihteeksi puikoille luonnonväristä lankaa. Sen verran poikkesin ohjeesta, etten silmukoinut kärkeä, vaan neuloin sen loppuun asti ihan normaaliin tapaan.

”Ankkurisukat” eli Sukat nro 14 tein ihan hetken mielijohteesta. (Niin kyllä nuo edellisetkin). Harmaa ja oliivi ovat Hjertegarnin Sock 4 -lankaa, joka olikin ihan uusi tuttavuus. Turkoosi on jämälankavarastosta löytynyttä Venlaa. Nämäkn olivat ihan mukavaa ja nopeaa neulottavaa. Lopputulokseenkin olin ihan tyytyväinen, kunnes Isäntä julisti nämä väritykseltään 70 -lukulaisiksi. Nyt en näitä katsoessa enää muuta näekään, kun retrosukat. Se ei suoranaisesti ollut tarkoitus.

Olin ajatellut vähän hillitä ja hallita seuraavat viikot lankaostosintoa. Mut kas, huomasinpa juuri kaikenlaisia houkuttelevia tarjouksia, nyt saisi edullisesti mm. Organic Trioa ja Wool Cottonia. Kuuluvat kategoriaan lempilangat. Houkutuksia, houkutuksia…

My Chrismassy socks in winter colors have been ready for a while. I had some difficulties to choose the colours but I´m quite pleased with how these turned out in the end. (below)

I also knitted two pairs of socks from Soxxbook. Socks number 4 and 14. (above)